perjantai 10. joulukuuta 2010
Pelaajaprofiili: Marko Grek
Nimi: Marko Grek
Ikä: 38
Miten pelaaminen alkoi?
10 vuotta vanhempi serkku opetti siirrot joskus alle kouluikäisenä. Silloin en vielä isommin shakista innostunut, kunhan vuosien mittaan pelailin sukulaisten ja kaverien kanssa. Varsinaisesti shakista innostuin noin 19-vuotiaana kun kaverin kanssa rupesimme käymään Forssan kerholla. Vuosi taisi olla 1992 tai 1991. Salon Shakkikerhon viikonlopputurnaus oli ensimmäinen turnaus ja samalla liityin Salon sahkkikerhoon. Salon turnauksesta oli muuten tuliaisena yksi tasapeli ja neljä tappiota alimmasta ryhmästä.
Mieleenpainuneita omia pelejä tai suorituksia?
1990-luvun alkupuolella Salon kerhon kesäleirillä suurmestari Yrjö Rantanen pelasi simultaanin ja satuin ainoana voittamaan hänet. Se peli on ensimmäinen peli, jonka muistan tarkemmin ja se sai minut uskomaan että ehkä minusta vielä shakinpelaaja tulee.
Viime kesänä pelasin Helsingissä turnauksen pitkästä aikaa ja olin mukana A-ryhmän palkintopallikamppailussa viimeiseen peliin asti, mutta hävisin senj a putosin rahasijoilta. Mutta vastus oli vahvaa ja olin erittäin tyytyväinen tulokseen.
Huonoja mieleenjääneitä pelejä on pilvin pimein, yhtenä niistä tuo kesän turnauksen viimeisen kierroksen hävitty peli.
Shakki-idoleita ja esikuvia?
Maailmanmestareista Emmanuel Lasker persoonana ja pelaajana on innostanut minua. Capablancan tekniikka ja selkeä tyyli, Aljechinin mielikuvitus. Nykyaikaisista pelaajista en oikein osaa sanoa koska huiput osaavat kaiken, enkä varsinaisesti tyylejä erota kun pelejä katselee.
Ihan tästä lähempää Salon Tapiota voi myös sanoa esikuvaksi kun Tapio nuorempana ollessani vähän enemmänkin shakissa avitti ja varmasti jotain tarttuikin.
Oma pelityyli?
Ehkä aiemmin etsin taktisia oivalluksia asemista, nykyään nautin jos saan miettiä myös asemallisia ongelmia. Sitä kautta karkeampia virheitäkin tulee vähemmän kuin aikaisemmin.
Vahvoja puolia voisi olla jonkunlainen taktinen iskukyky ja mielikuvituksen käyttö pelin aikana. Kärsivällisyyttä on tullut ja en (yleensä) hermostu, jos olen huonommassa asemassa.
Huonona puolena on se sama mielikuvituksen käyttö ja luovien ratkaisujen etsiminen turhan usein. Välillä tuntuu että etsin taktisia mahdollisuuksia asemasta, jossa tarvittaisiin kliinistä ja teknistä otetta.
Tavoitteita shakissa?
Jos vielä pystyisi peliään parantamaan. Jonkunmoisella panostuksella saattaisin vielä ehdokasmestarin selorajan yli päästä eli yli 2050 selopisteen.
Joukkuetavoitteista se että Loimaan 1-joukkueen kanssa tällä kaudella voittaisimme oman 2-divarin lohkomme, ja sen jälkeen voitto 1-divarin karsinnassa ja nousu 1-divariin.
Miten pelaaminen alkoi?
10 vuotta vanhempi serkku opetti siirrot joskus alle kouluikäisenä. Silloin en vielä isommin shakista innostunut, kunhan vuosien mittaan pelailin sukulaisten ja kaverien kanssa. Varsinaisesti shakista innostuin noin 19-vuotiaana kun kaverin kanssa rupesimme käymään Forssan kerholla. Vuosi taisi olla 1992 tai 1991. Salon Shakkikerhon viikonlopputurnaus oli ensimmäinen turnaus ja samalla liityin Salon sahkkikerhoon. Salon turnauksesta oli muuten tuliaisena yksi tasapeli ja neljä tappiota alimmasta ryhmästä.
Mieleenpainuneita omia pelejä tai suorituksia?
1990-luvun alkupuolella Salon kerhon kesäleirillä suurmestari Yrjö Rantanen pelasi simultaanin ja satuin ainoana voittamaan hänet. Se peli on ensimmäinen peli, jonka muistan tarkemmin ja se sai minut uskomaan että ehkä minusta vielä shakinpelaaja tulee.
Viime kesänä pelasin Helsingissä turnauksen pitkästä aikaa ja olin mukana A-ryhmän palkintopallikamppailussa viimeiseen peliin asti, mutta hävisin senj a putosin rahasijoilta. Mutta vastus oli vahvaa ja olin erittäin tyytyväinen tulokseen.
Huonoja mieleenjääneitä pelejä on pilvin pimein, yhtenä niistä tuo kesän turnauksen viimeisen kierroksen hävitty peli.
Shakki-idoleita ja esikuvia?
Maailmanmestareista Emmanuel Lasker persoonana ja pelaajana on innostanut minua. Capablancan tekniikka ja selkeä tyyli, Aljechinin mielikuvitus. Nykyaikaisista pelaajista en oikein osaa sanoa koska huiput osaavat kaiken, enkä varsinaisesti tyylejä erota kun pelejä katselee.
Ihan tästä lähempää Salon Tapiota voi myös sanoa esikuvaksi kun Tapio nuorempana ollessani vähän enemmänkin shakissa avitti ja varmasti jotain tarttuikin.
Oma pelityyli?
Ehkä aiemmin etsin taktisia oivalluksia asemista, nykyään nautin jos saan miettiä myös asemallisia ongelmia. Sitä kautta karkeampia virheitäkin tulee vähemmän kuin aikaisemmin.
Vahvoja puolia voisi olla jonkunlainen taktinen iskukyky ja mielikuvituksen käyttö pelin aikana. Kärsivällisyyttä on tullut ja en (yleensä) hermostu, jos olen huonommassa asemassa.
Huonona puolena on se sama mielikuvituksen käyttö ja luovien ratkaisujen etsiminen turhan usein. Välillä tuntuu että etsin taktisia mahdollisuuksia asemasta, jossa tarvittaisiin kliinistä ja teknistä otetta.
Tavoitteita shakissa?
Jos vielä pystyisi peliään parantamaan. Jonkunmoisella panostuksella saattaisin vielä ehdokasmestarin selorajan yli päästä eli yli 2050 selopisteen.
Joukkuetavoitteista se että Loimaan 1-joukkueen kanssa tällä kaudella voittaisimme oman 2-divarin lohkomme, ja sen jälkeen voitto 1-divarin karsinnassa ja nousu 1-divariin.
No comments:
Post a Comment